- Millaisia tietoja sinusta löytyy hakukoneella?
Olen ollut melko näkyvä somessa ja saman nimisiä henkilöitä (johon minut vain oikeastaan voi sekoittaa) löytyy käytännössä vain yksi. Suurin näkyvyys somesta minulla on työni kautta ja se näkyvyys onkin melko suurta. Tietysti google tarjoaa myös facebook- ja linkedin-profiilit, mutta muuten se tarjoaa monta sivua vain työhön liittyviä juttuja. Tämän lisäksi tarpeeksi kaivettuani löytyy vielä hyvin kaukaisia aktivistiajoilta kirjoittamiani juttuja.
- Ovatko tiedot mielestäsi oikeita?
Tiedot ovat oikeastaan kaikki oikeita, mutta ehkä niitä vanhimpia aktivistiaikoja en haluaisi enää netin muistissa säilyttää. Ei siksi, että kokisin ne noloiksi, mutta ne eivät kuitenkaan kuvaa elämääni tänä päivänä. Olen hyvin kiitollinen, että sain elää teiniaikani ilman somea; somemenneisyyteni olisi muuten tuskallisen kivulias.
- Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on?
En voi vaikuttaa juurikaan kuin itse julkaisemiini juttuihin ja aina ei niihinkään. Esim. lehdet, joihin olen joskus kirjoittanut, eivät ole enää edes olemassa enkä tiedä kuka ne netistä poistaisi. Tietojen poistosta lisää seuraavan kysymyksen yhteydessä.
- Voiko tietoja poistaa verkosta?
Tietoja voi poistaa verkosta, mutta nykyisen ylläpitäjän jäljittäminen voi olla haastavaa ja varsinkin, jos julkaisua tai ylläpitäjää ei enää ole ja nimi/tieto roikkuu vain hakupalveluiden johdantoteksteissä. Toisekseen et voi koskaan olla varma, että poistettava tieto todella poistuu sieltä, koska se on voinut levitä jo vaikka mihin. Tietosuojavaltuutettu on myös antanut ohjeistuksen, kuinka tällaisessa tilanteessa voi toimia. https://tietosuoja.fi/kun-haluat-poistaa-tietosi Myös googlelta voi pyytä tietojen poistoa erillisellä lomakkeella, mutta käytännössä tietojen poisto voi olla vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.
Facebookia, instaa ja twitteriä hallitsen itse ja olen määritellyt asetukseni melko tiukoiksi. Olen myös nimennyt henkilön, joka voi kuoltuani muuttaa facebook-profiilini muistosivuksi. Minulle on tärkeää, että se säilyisi, koska siten lapseni voivat helpommin joskus tulevaisuudessa tutustua nuorempaan äitiinsä. Digitaalisen identiteetin muodostumisen kannalta olen todella iloinen jo aikaisemmin mainitsemastani seikasta, että some ei ole ollut olemassa kuin vasta aikuisiälläni. Someindentiteettini olisi supernolo, kun se nyt onneksi muodostuu lähinnä työn kautta. Nyt osaan suhteellisen hyvin hallinnoida sitä, nuorempana olisi ihan varmasti tullut monenlaisia ohilyöntejä. Toki nykyajan nuoret ovat melko valveutuneita ja osaavat brändätä itsensä jo nuorella iällä, mutta aina joskus miettii somea seuratessa, että tajuavatko he yhtään mitä heillä on joskus itsestään somessa vielä vastassa.
Etenkin nuoret haluavat olla tykättyjä ja usein heidän käsitys itsestään saattaa muokkautua somesuosittuuden mukaan. Tässä on jo suuria riskejä, koska some kertoo ihmisestä pääsääntöisesti sen, mitä hän haluaa itsestään kertoa. Tosin esim. julkisuuden henkilöt eivät tähän usein voi vaikuttaa ja joku moka saattaa lähteä somessa ihan uuteen lentoon. Olen onnekas, etten ole julkisuuden henkilö ja olen näkyvissä enimmäkseen vain työni kautta. Monet julkisuuden henkilöt käyttävät somea ja julkisuutta hyväkseen, jotta saavat työtehtäviä tai itsessään jopa päivityksistä tai blogeista silkkaa rahaa. Tämä on ihan ok, mutta julkisuuskuvan hallinta saattaa olla myös haastavaa.
Jos tapaan ihmisen ja tarkistan hänen somekuvansa, saatan epäröidä, mikäli hänestä ei löydä somesta yhtään mitään. Usein tällaiset henkilöt ovat joko töissä tietotekniikka-alalla ja siten hyvin valveutuneita somen käyttäjiä (ts. eivät juuri käytä tai osaavat ne piilottaa) tai sitten aivan pihalla kaikesta someen liittyvästä. Itse pidän siitä, että löydän ihmisistä edes jotain, se luo juuri sitä lähestyttävyyttä, mitä työprofiileillammekin haemme.